Huutomerkkejä

Olen aivan innoissani lauluopettajastani! Sillä lauseella taitaa olla hyvä aloittaa. Minulla on valtavan hyvä tutina siitä, mitä vuoden lauluopinnot tulevat pitämään sisällään. Opettajani haastaa minut äärimmäisen positiivisella tavalla tekemään parhaani. Tunnin päätyttyä tiedän joutuvani aloittamaan hommien paiskimisen viimeistään seuraavana päivänä jotta voin hyvällä mielellä tulla tunnille viikon päästä. Tällainen konkreettinen motivaatio merkitsee minulle hurjan paljon, etenkin, kun se ei tunnu velvollisuudelta vaan mahdollisuudelta.

Täällä treeniaikaa on (SibAn tilanteeseeni verrattuna) runsaasti, ja opintojen fokus on myös opintolinjan ja -ohjelman puolesta laulussa, joten ei mikään ihme että laulaminen maittaa! Syksyn lukuohjelmassani on opetusta neljänä päivänä, useimpana päivänä kaksi tuntia. Opiskelen laulun lisäksi rytmistä kuoronjohtoa (kahta eri kurssia viikottain), sovitusta big bandille, "brugsklaveria" (suoraan käännettynä "käyttöpiano" eli täkäläinen vastaavuus vapaalle säestykselle), yhtyesoittoa sekä rytmistä hørlærea eli solfaa. Kaikkia kursseja yhdistää se, että konkreettiset läksyt ovat kohtalaisen työläitä, ja opiskelijoilta odotetaan suurta itsenäistä panosta. Samanaikaisesti itse opetustilanne on rento mutta keskittynyt. Täällä opettajat osaavat ottaa työnsä tosissaan ilman liiallista takakireyttä! Rento ilmapiiri ei jollain tapaa ole ristiriidassa intohimoisen musiikinteon kanssa. Jos jotain, niin tämän piirteen haluaisin voida tuoda mukanani takaisin Suomeen, vähintäänkin omassa työnteossani.

Rennon työskentelyilmapiirin lisäksi täällä korostetaan oman musiikin luomista ja taiteellisen näkemyksen tärkeyttä - joku ehkä sanoisi, että toisinaan liikaakin. Minä en ole vielä saanut tästä kyllikseni, vaan pidän pikemminkin hurjan kannustavana sitä, että opiskelijoiden omia, luovia projekteja halutaan tuoda osaksi opintoja. Konkreettisimmillaan tämä näkyy projektiviikkojen muodossa, sillä ne rakennetaan pitkälti opiskelijoiden toiveiden ja hankkeiden ympärille. Käytännössä omaa materiaalia tuotetaan kuitenkin niin kuoronjohdon tunneille kuin omille laulu- ja soittotunneillekin.

Vaikka minulla on aikaa täällä aivan eri tavalla kuin kotopuolen opintojen parissa, olen onnistunut viettämään pitkiä päiviä koululla, ollen usein viime tipassa liikkeellä ryhmätuntien tehtävien kanssa. Mutta eipä siinä mitään, niin pitkään kun hommat tulee tehtyä ja opiskelu maittaa! Tuntuu, että vasta opettelen harjoittelemaan keskittyneesti ja muodostamaan uusia treenirutiineja - onhan koulu vielä aivan uusi, kuten suurin osa opettajistakin.

Eniten nautin motivoituneesta olostani ja itseeni kohdistuvista positiivisista odotuksista. Tänä vuonna aion tutkia omaa laulamistani enemmän kuin koskaan, ja opetella nimenomaan oman ääneni kanssa olemisesta ja työskentelystä. Haluan myös haastaa itseni lauluntekijänä ja sovittajana, ja tehdä paljon uutta materiaalia. Kolmas painopiste vuodelle on pianonsoitto - aion harjoitella sitä päivittäin, sillä sille ei kertakaikkiaan ole löytynyt sijaa kotopuolen kiireiden keskellä, vaikka se on yksi keskeisimpiä kehityskohteita tulevan ammattitaitoni kannalta.

Eiköhän tässä ole ihan mukavasti hommia vuodelle!