Lauantaina pääsin vihdoin ja viimein adventtikalenterieni kimppuun. Joulufiilistely uudessa maassa on vähän hassua - toisaalta siitä nauttii enemmän kuin muuten, toisaalta se perinteinen joulunodotus menee myös ohi. Vähän veikkaan, että saatan viettää tämän joulun rennommin ja huolettomammin kuin minään aikaisempana vuonna. Ei huono juttu laisinkaan!
Århusin sää on vihdoin ryhtynyt yhteistyöhön mun päänsisäisen tunnelmoinnin kanssa! Paikalliset pyöräilijät eivät tunnu tietävänkään talvirenkaista, joten saa nähdä miten meikäläisen renkaidenvaihdon käy. Aion joka tapauksessa pyöräillä tämän kauden läpi, tuli lisää lunta eli ei.
Kuulin muutama viikko sitten läheisessä Vor Frue Kirkessä vapaana olevasta kuorolaulajan paikasta, ja päätin hetken mielijohteesta ottaa kanttoriin yhteyttä ja hakea paikkaa. Täkäläisissä kirkoissa on nimittäin tapana, että kanttorin lisäksi jumalanpalveluksissa laulaa myös noin kymmenhenkinen kuoro. Yksi asia johti toiseen, ja viime viikolla kuulin saaneeni paikan!
Siispä tuumasta toimeen - toinen kirkon kanttoreista kutsui minut tutustumiskeikalle sunnuntain jumalanpalvelukseen. Varsinainen työni alkaa vasta tammikuussa, mutta pääsi tällä tavalla ottamaan hieman esimakua siitä, mitä homma pitää sisällään.
En olisi etukäteen voinut kuvitellakaan, miten kovasti nautin kuorossa laulamisesta! On jo hyvä tovi siitä, kun viimeksi lauloin klassisessa kuorossa. Se tuntui nyt yllättävän mukavalta. En ihan osaa selittää ei-musiikillista hyvänolontunnettani, mutta minusta tuntuu todella merkitykselliseltä voida tehdä tällä tavalla työtä, ja toimia koulun ulkopuoleisessa yhteisössä, yhdessä paikallisten muusikoiden ja laulajien kanssa. Että minulla on ainakin yksi täysin koulun ulkopuoleinen konteksti täällä Århusissa jossa minua tarvitaan.
Työ jatkuu osaltani siten, että teen ensi vuoden puolella aina joka toisena sunnuntaina jumalanpalvelus-keikan, sekä määrätyn verran pääsiäis- ja muiden juhlapyhien kuorokeikkoja. Saamme nuotit edeltävällä viikolla, ja sunnuntaina kokoonnumme kirkolla tuntia aikaisemmin harjoituksiin. Vastineeksi tästä saan sovitun kuukausiliksan, sekä mahdollisesti joitain ylimääräsiä hää-, hautajais- ja kastejuhlakeikkoja. Olen tähän järjestelyyn aikamoisen tyytyväinen.
Sunnuntai jatkui koululla treenien merkeissä. Viikonloppuisin pääsee monesti treenaamaan opetusluokkiin, joista osasta on näinkin upea näkymä Århusin keskustaan!
Viimeiseksi haluan esitellä kaksi urheiluharrastukseeni liittyvää yksityiskohtaa, nimittäin treenikassissa mukana kulkevan lukon, sekä tädiltä saadut, nyttemmin jooga-sukkina toimivat villasukat. Tarvitsin lukkooni jonkinlaisen tunnisteen, joten nappasin suloisen tiikerin äidin syyskuussa minulle lähettämän paketin kuoresta. Avainnauha taasen on edellisen kesän iloisia työpaikka-muistoja. Ei siis ihmekään, että kaappia avatessa ja lukitessa nousee hymy huulille!
